MOTORISTEN PERUSTAITOJEN HAVAINNOINTI
YLEISTÄ HAVAINNOINNISTA
Lapsen motoristen perustaitojen havainnointi on äärimmäisen tärkeää hänen kehityksensä kannalta. Havainnointi auttaa havaitsemaan lapsen kehityksen etenemistä, mahdollisia viiveitä tai erityistarpeita. Tämä voi auttaa varhaisessa tunnistamisessa ja tarvittavien tukitoimien tarjoamisessa, jotta lapsi voi kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla. On myös tärkeää muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin. Havainnoijan on tärkeää tuntea havainnoitava taito ja sen ydinkohdat. Arjen havainnoinnin lisäksi havainnointia tulisi tehdä vuosittain suunnitelmallisesti. Ikätasoiset Skidi- ja Skillireilit kannattaa tehdä vähintään kerran vuodessa dokumentoiden. Skidi- ja Skillireileissä esiintyviä taitoja tulisi harjoitella arjessa aktiivisesti.
MITÄ TARKKAILEN LIIKKUMISTAIDOISSA?
Liikkumistaidoilla tarkoitetaan taitoja, joilla lapsi voi liikkua paikasta toiseen. Näitä taitoja ovat esimerkiksi ryömiminen, kieriminen, konttaaminen, kiipeäminen, kävely, juokseminen, hyppiminen ja laukka. Liikkumistaidot ovat rytmisiä, samanlaisena toistuvia peräkkäisiä suorituksia. Tästä johtuen niiden harjoittaminen kehittää myös rytmin hahmottamista.
MITÄ TARKKAILEN TASAPAINOTAIDOISSA?
Tasapainotaidoista kehittyvät ensin paikallaan pysymiseen (staattinen) vaadittavat taidot. Sen jälkeen kehittyvät taidot, joilla ylläpidetään tasapainoa liikkuessa (dynaaminen). Ilman riittävän hyviä tasapainotaitoja, liikkumistaidot eivät pääse kehittymään.
Tässä on joitakin avainalueita, joita voidaan tarkkailla lapsen liikkumis- ja tasapainotaidoissa:
Kävely: Lapsen kävelytyyli, tasapaino ja askellus. Onko hänellä vaikeuksia kävellessä tai kohtaako hän tasapainoon liittyviä haasteita?
Juokseminen ja hyppiminen: Kyky juosta sujuvasti ja tasapainoisesti sekä mahdolliset vaikeudet hypätä eri korkeuksille tai etäisyyksille.
Kiipeily: Kyky kiivetä erilaisia pintoja pitkin, kuten leikkipuistojen rakenteita, portaita ja muita esteitä.
Heittäminen ja kiinniottaminen: Lapsen kyky heittää ja tarttua erilaisiin esineisiin.
Tasapaino ja koordinaatio: Tämä koskee lapsen kykyä ylläpitää tasapainoa eri tilanteissa ja hallita kehon liikkeitä sujuvasti.
Hienomotoriset liikkumistaidot: Tämä sisältää taidot, kuten kirjoittaminen, piirtäminen, leikkiminen pienillä esineillä ja muut hienomotoriikkaan liittyvät tehtävät.
Yleinen liikkuvuus ja kehon hallinta: Seurataan lapsen kykyä liikkua eri tilanteissa ja ympäristöissä sekä hänen hallintaansa omasta kehosta erilaisissa liikkeissä.
HAVAINNOINTI ARJESSA
SIIRTYMÄT PÄIVÄKOTIIN
- Osaako lapsi pyöräillä? (uusien taitojen oppiminen)
- Jaksaako lapsi kulkea päiväkotimatkan lihasvoimin? (väsyminen)
- Onko lapsi valmis liikenteen seassa liikkumiseen? (hahmottaminen)
SIIRTYMÄTILANTEET
- Kaatuileeko, kompuroiko tai törmäileekö lapsi usein?
- Onko toiminnan suunnittelu ja liikkeelle lähteminen haastavaa tai huomattavan hidasta?
RUOKAILU
- Kaataako lapsi usein juomalasin, sotkee vaatteitaan tai pudottelee ruokailuvälineitä?
- Millainen ote lapsella on ruokailuvälineistä?
- Onko ruokailu ikätovereihin verrattuna hidasta?
PUKEUTUMINEN
- Osaako lapsi pukea ja riisua itse? Menevätkö vaatteet oikein päälle ja kengät oikeisiin jalkoihin? (hahmottaminen)
- Ehtiikö lapsi ulkoiluun/välitunnille?
- Osaako lapsi sitoa nauhat, avata ja sulkea nappeja? (hienomotoriikka)
- Pukeutuuko lapsi seisten vai lattialla istuen? (tasapaino)
LEIKKI
- Istuuko lapsi w-asennossa lattialla? (tasapaino)
- Saako lapsi itse otettua lelut hyllyistä, avattua ja suljettua laatikoita sekä kannettua lelulaatikoita? (kehon eri puolien käyttö)
- Rakenteleeko lapsi esim. legoja, pukeeko nukelle vaatteita tai tekeekö palapelejä? (hienomotoriset taidot)
- Liikkuuko lapsi leikkiessään, esim. konttaako pikkuautoleikissä, työntääkö nukenrattaita, onko eläinleikissä liikkuva eläin? (motoriset perustaidot)
ULKOILU
- Vältteleekö lapsi isossa ryhmässä tapahtuvia vauhdikkaita, taitoa ja ketteryyttä vaativia pelejä ja leikkejä?
- Ovatko kiipeilytelineet, keinut, puomit ja rekit lapselle epämieluisia tapoja viettää ulkoiluhetkiä?
- Onko lapsella kavereita ulkoiluhetkissä ja välitunneilla?
MIKSI HAVAINNOINTI ON TÄRKEÄÄ?
Motoriikan haasteet ja motorisen oppimisen vaikeus ovat nähtävissä jo varhaisista vuosista alkaen. Tämän vuoksi motoristen taitojen kehittymistä tulisi seurata säännöllisesti.
Motoristen taitojen kehittymistä on hyvä havainnoida arjen eri tilanteissa. Jokaisen lapsen lähellä olevan ihmisen tulisi osallistua havainnointiin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja, lastenhoitaja, varhaiskasvatuksenerityisopettaja, huoltaja, harrastuksen ohjaaja ja lapsi itse. Jos mahdollista, lasta tulisi havainnoida niin, ettei hän huomaa olevansa havainnoinnin kohteena. Näin tulos on mahdollisimman aito ja lapselle luontainen.
Havainnointi- ja seurantalomakkeet ovat hyvä apu havaintojen tekemiseen, taidon kehittymisen dokumentointiin sekä taitojen tukemisen suunnitteluun. Mikäli on aihetta epäillä, että lapsella on haasteita motoriikassa ja taito ei kehity, on hyvä varmistaa asia vielä standardoidun testin avulla.
Lähde: Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa, https://innostunliikkumaan.fi/wp-content/uploads/2020/02/Motoriikan_haasteet_netti.pdf
SKIDI- JA SKILLIREILI HAVAINNOINNIN VÄLINEINÄ
Innostun liikkumaan -hankkeessa kehitettyihin Skidi-ja Skillireileihin on koottu tasapaino-, käsittely- ja liikkumistaitoja sekä havaintomotorisia taitoja vahvistavia tehtäviä. Taitoratoja voidaan käyttää havainnoinnin välineinä, jotta motoristen taitojen haasteet voitaisiin havaita varhaisessa vaiheessa.
Voit ottaa käyttöösi myös radan mukana kulkevan tarinan, jonka avulla lapset ovat entistä helpommin innostettavissa mukaan. Skidi- ja Skillireilit sisältävät valmiit tsekkilistat, joiden avulla voi helposti seurata taidon kehittymistä.
Tutustu reileihin tarkemmin klikkaamalla tästä.
