LAPSEN LIIKKUMINEN

MIKSI?

Lapsilla on sisäsyntyinen tarve liikkua pienestä pitäen. Lapselle liikkuminen eli liikunta on edellytys normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille.

Lapsi tarvitsee liikkumista myös motoristen perustaitojen harjoittelulle. Motoriset perustaidot ovat taitoja, joita lapsi tarvitsee jokapäiväisessä elämisessä ja siinä selviytymisessä. Sellaisia ovat esimerkiksi kävely, juoksu, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja lyöntiliike.

PALJONKO?

Kansainvälisten tutkimusten perusteella yksi tunti liikuntaa päivässä ei riitä lapsen fyysiselle kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Näin ollen uusien suosituksien mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään 3 tuntia päivittäin. 5-vuotiaista eteenpäin, pitäisi mukana olla myös sykettä nostattavaa liikuntaa. Näistä kolmesta tunnista kaksi tuntia tapahtuisi varhaiskasvatuksessa ja yksi tunti sen ulkopuolella.

POSITIIVINEN LIIKUNTASUHDE

Aikuisten kannustava ja liikuntamyönteinen asenne vaikuttavat liikuntaharrastuksen jatkumiseen myös murrosiässä.

Liikunta tukee lapsen itsetuntoa ja oppimista.

Liikkuva lapsi liikkuu todennäköisesti aikuisenakin.

Liikkuvasta nuoresta kasvaa terveempi aikuinen kuin vähän liikkuvasta. Tutkimusten mukaan elämäntapa alkaa urautumaan jo 3-vuotiaana; liikut enemmän 3-vuotiaana, liikut enemmän 15-vuotiaana.

LIIKKUMISEN VAIKUTUKSET OPPIMISEEN JA OPPIMISVALMIUKSIIN

Keskittymiskyky ja huomio: Motoriset taidot vaikuttavat suoraan lapsen kykyyn keskittyä ja ylläpitää huomiota oppimistilanteissa. Kun lapsi hallitsee liikkumisen perustaidot, hän pystyy keskittymään paremmin tehtäviin ja oppimiseen.
Kognitiiviset taidot: Motoristen taitojen kehittyminen voi tukea kognitiivisten taitojen kehittymistä, kuten ongelmanratkaisua, hienomotoriikkaa ja ajattelun taitoja. Esimerkiksi hienomotoristen taitojen kehittyminen auttaa lapsia kirjoittamisessa ja piirtämisessä, mikä puolestaan edistää kognitiivista kehitystä.
Itsetunto ja sosiaaliset taidot: Kyky liikkua ja osallistua fyysisiin aktiviteetteihin voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja sosiaalisiin taitoihin. Lapset, jotka hallitsevat liikkumisen perustaidot, voivat olla rohkeampia osallistumaan leikkeihin ja ryhmätoimintoihin, mikä tukee heidän sosiaalista kehitystään.
Kehon hahmotus ja tilan hahmottaminen: Motoristen taitojen kehittyminen auttaa lapsia hahmottamaan oman kehonsa ja ympäröivän tilan paremmin. Tämä auttaa heitä navigoimaan ympäristössään ja ymmärtämään tilan ja suhteiden käsitteitä, mikä on tärkeää esimerkiksi matematiikan oppimisessa.
Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet: Hyvät motoriset taidot, erityisesti hienomotoriset taidot, ovat tärkeitä kirjoittamisen kehittymisessä. Lapset, jotka hallitsevat kynän käytön ja hienomotoriikan, voivat kehittää kirjoitus- ja lukutaitojaan tehokkaammin.

LIIKKUMISEN VAIKUTUKSET OPPIMISEEN JA OPPIMISVALMIUKSIIN - VIDEOT PERHEILLE JA VARHAISKASVATUKSEEN

Videot on suunniteltu esimerkeiksi päiväkodeille, perhepäivähoitajille ja neuvoloille perheiden kanssa tehtävän yhteistyön tukemiseksi. Sen avulla voidaan lisätä perheen sisäistä vuorovaikutusta ja kannustaa arkiliikkumiseen.

Yhdessä leikkiminen ja puuhailu vaikuttavat lapsen oppimisvalmiuksiin ja oppimiseen monella eri tavalla, mutta jokaiseen Hoksausboksin leikkiin on nostettu erityisesti yksi tai kaksi osa-aluetta. Nämä oppimisen osa-alueet löytyvät kustakin leikkiohjeesta syttyvän lampun kuvan kohdalta.

Videot kertovat miten liikkuminen vaikuttaa lapsen oppimisvalmiuksiin sekä oppimiseen, ja leikit antavat vinkkejä lapsen ja aikuisen yhteiseen puuhailuun. Kaikki leikit ovat helposti toteutettavissa kotona pienissäkin tiloissa tai ulkona, eikä niihin tarvita erityistä välineistöä. Tärkeintä on hauska yhdessäolo ja jaetut yhteiset kokemukset!