MOTORINEN KEHITYS

Jokaisen lapsen motoriset taidot kehittyvät yksilölliseen tahtiin. Tärkeää on tarjota aktiivisesti ja päivittäin harjoittelumahdollisuuksia sekä havainnoida ja seurata kehittyvätkö taidot eteenpäin. Taitojen huomattava viivästyminen saattaa viitata motoriikan haasteisiin. innostunliikkumaan.fi 

• Vauvan motoriset taidot kehittyvät arjessa. 
• Motorisen kehityksen tukemisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa itse yrittää, etsiä, löytää, keksiä, kokea ja täten innostua. 
• Lapsen motoriseen kehitykseen ja sen tukemiseen on hyvä kiinnittää jo varhain huomiota.​
• Motoriset taidot ovat perusta kaikella arjen päivittäisille toiminnoille:​ Kun motorinen kehitys etenee iänmukaisesti, se näyttäytyy suoritusten määrällisenä lisääntymisenä ja liikkeiden sujuvuutena sekä taidon soveltamiskykynä eri tilanteissa.​
• Usein jos lapsella ilmenee ongelmia motoristen taitojen kehittymisessä, pulmat usein ilmenevät perustaitojen oppimisessa ja huomataan vasta kun harjoitellaan monimutkaisempia taitoja​.
• Lapsen motorisen kehityksen ongelmat voivat näkyä sekä karkea-,että hienomotoriikassa tai toisessa (hitautena, tai äärimmäisenä nopeutena, liikeratojen vakiintumattomuutena). 
• Tutkimuksissa on ilmennyt, että motoristen taitojen ongelmat voivat viitata myös muihin oppimisvaikeuksiin.

MOTORISEN OPPIMISEN VAIHEET

Motorisessa oppimisessa taito kehittyy vaiheittain pysyväksi harjoittelun ja kokemuksen kautta:

ALKEISMALLIN VAIHE

Lapsi tutustuu taitoon ja kaikki huomio kiinnittyy kehon liikuttamiseen. 

PERUSMALLIN VAIHE

Lapsi harjoittelee taitoa ja voi jo huomioida jonkin verran liikkumisen ohella myös esimerkiksi muuttuvia maaston muotoja ja sopeuttaa liikkumistaan maaston mukaiseksi. Jotta taidot kehittyvät, tarvitsee lapsi liikuntaa päivittäin.

 AUTOMATISOITUNUT VAIHE

Lapsi hallitsee taidon, eikä hänen tarvitse enää miettiä liikkumista, vaan hän voi siirtää kaiken huomionsa ympäristön havainnointiin.  

1-2-VUOTIAS HARJOITTELEE

Motoriset perustaidot: Tasapainotaidoista esimerkiksi seisomista ja kierimistä, liikkumistaidoista kävelyä erilaisilla alustoilla ja portaissa sekä konttausta, käsittelytaidoista vierittämistä, työntämistä ja vetämistä.

Karkeamotoriikka: Kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaaduista liikkeistä esimerkiksi kävelyä ja juoksua.

Hienomotoriikka: Kehon pienten lihasten hallintaa ja niiden avulla aikaansaatuja liikkeitä, kuten käden toimintoja ja liikkeiden sujuvuutta esimerkiksi ruokailutilanteissa, esineiden poimimista pinsettiotteella ja rakentelulla. 

3-5-VUOTIAS HARJOITTELEE

Motoriset perustaidot: Tasapainotaidoista esimerkiksi yhdellä jalalla seisomista ja kierimistä, liikkumistaidoista juoksemista, kiipeilyä, hyppäämistä ja laukkaamista sekä käsittelytaidoista heittämistä, potkaisemista ja lyöntiä. 

Karkeamotoriikka: Kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaaduista liikkeistä esimerkiksi kävelyä ja juoksua, kiipeilyä ja hyppimistä.

Hienomotoriikka: Kehon pienten lihasten hallintaa ja niiden avulla aikaansaatuja liikkeitä, kuten käden toimintoja ja liikkeiden sujuvuutta esimerkiksi piirtämällä, pujottelemalla helmiä, leikkaamalla ja ruokailuvälineiden käytön harjoittelulla. 

Motoriset perustaidot: Tasapainotaidoista esimerkiksi kuperkeikkaa, väistämistä ja keinumista, liikkumistaidoista tasahyppyä, yhden jalan hyppyä ja kiipeilyä, käsittelytaidoista yhden käden heittoa ja kiinniottoa sekä pomputtamista. 

Karkeamotoriikka: Kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaaduista liikkeistä esimerkiksi kävelyä ja juoksua, hyppimistä ja peleistä esimerkiksi mailapelejä. 

Hienomotoriikka: Kehon pienten lihasten hallintaa ja niiden avulla aikaansaatuja liikkeitä, kuten käden toimintoja ja liikkeiden sujuvuutta esimerkiksi piirtämällä, kengän nauhojen sitomalla, napittamalla, ompelemalla ja leikkaamalla. 

Lähde: Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa, https://innostunliikkumaan.fi/wp-content/uploads/2020/02/Motoriikan_haasteet_netti.pdf

MOTORIIKAN HAASTEET-OPAS

Vahva lukusuositus!