VARHAISVUOSIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN SUOSITUKSET

NYKYTILAN KUVAUS

Alle kouluikäisten lasten arkipäivät kuluvat enimmäkseen fyysisesti kevyissä touhuissa. Lapset liikkuvat keskimäärin yhdestä kahteen tuntia päivässä. Tuosta ajasta noin tunti kuluu reippaaseen liikuntaan. Alle kouluikäisistä lapsista kuitenkin vain 10–20 % saavuttaa normaalia kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia edellyttävän ja nykysuositusten mukaisen päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrän. Erityistä tukea tarvitsevat lapset liikkuvat keskimäärin muita vähemmän, koska heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan kuin muilla lapsilla. Hieman yli puolet lapsista ulkoilee vielä päiväkotipäivän jälkeen. Heidän lisäkseen on kuitenkin lapsia (noin 10 %), jotka eivät pääse iltaisin ulos leikkimään. Kolmevuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrässä on vain hyvin pieniä eroja arkipäivien ja viikonloppujen välillä, mutta mitä vanhemmiksi lapset tulevat, sitä selkeämmiksi erot käyvät. Viikonloppuisin lasten aktiivisuus vähenee. Myös sukupuolten väliset erot kasvavat iän myötä. Pojat ovat keskimäärin fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt. Lapset oppivat käyttämään digitaalisia välineitä varhain. Jo kolmevuotiaat viettävät aikaa television, tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten ääressä noin tunnin arkipäivinä ja yli puolitoista tuntia viikonloppuisin. Lasten kasvaessa digitaalisen tekniikan käyttö lisääntyy entisestään. 

TAVOITETILA

Lapsen tarve ja oikeus liikkua joka päivä toteutuu kaikilla lapsilla. Lapsen päivittäinen vähintään kolmen tunnin fyysinen aktiivisuus koostuu kuormittavuudeltaan monipuolisesta liikkumisesta: kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Päivittäisen liikkumisen lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan riittävä lepo ja uni, terveellinen ruokavalio sekä mahdollisuus rentoutumiseen ja rauhoittumiseen ovat lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukipilareita.  

TIESITKÖ?

Fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti kognitiivisiin prosesseihin, kuten vireystilaan, tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn, havaitsemiseen ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus parantaa lasten fyysistä toimintakykyä ja motoriikkaa, ennaltaehkäisee ylipainoa sekä tyypin 2 diabeteksen ja muiden verenkiertoelinsairauksien riskitekijöitä, vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä, vähentää psyykkistä kuormittuneisuutta ja parantaa mielialaa. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti myös lapsen sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä hyvinvointiin, koska liikkuessa ja leikkiessä lapsi harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja opettelee tulemaan toimeen muiden kanssa. (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22)

MUISTA -  AKTIIVINEN TEKEMINEN INNOSTAA - LIIKA ISTUMINEN ON IKÄVÄÄ

Lapselle on luonteenomaista liikkua, leikkiä ja touhuta asentoa vaihdellen. Lapsi oppii asioita toiminnallisesti: tutkien, kokeillen, yrittäen ja erehtyen. Siksi pitkät eli yli yhden tunnin paikallaanolo- ja istumisjaksot eivät ole lapselle ominaisia tapoja toimia. Kun paikallaan pysyminen on välttämätöntä, toimintaa tauotetaan ja vaihtelua tarjotaan toiminnallisilla tehtävillä.

Vanhemmat ja lasten huoltajat 

Tekemällä asioita yhdessä: liikkumalla, leikkimällä ja retkeilemällä lasten kanssa. Ulkoilkaa lastenne kanssa, tukekaa heidän innostustaan asianmukaisilla vaatteilla ja varusteilla, kehukaa lapsia ilman kilpailullisuuden korostamista. 

Muistamalla, että sisälläkin voi olla fyysisesti aktiivinen. Tavallisia kotiaskareita tekemällä saa huomaamatta luonnollista liikuntaa. 

Huolehtimalla lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista: varmistakaa riittävä määrä leikkimistä ja muuta fyysistä aktiivisuutta (vähintään kolme tuntia päivässä), lepoa ja nukkumista lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan (yöunta keskimäärin 10–12 tuntia) sekä terveellistä ravintoa. 

Tarkkailemalla ja tarvittaessa rajoittamalla lasten fyysisesti passiivista toimintaa, kuten tv-ohjelmien katsomista. Tauottakaa pitkäkestoista paikallaanoloa. Käyttäkää erilaisia digilaitteita liikkumiseen innostavalla tavalla.

Varhaiskasvatushenkilöstö

Huolehtikaa, että lasten päivittäinen ulkoileminen on toiminnallista. Välttäkää toimintoja, joissa lapsilta edellytetään pitkiä paikallaanolojaksoja. Ohjatkaa lapsille liikunnallisia sääntöleikkejä – ainakin ulkona.

Huomioikaa erityisesti vähän liikkuvat lapset ja innostakaa heitä fyysisesti aktiivisiin leikkeihin.  

NYKYTILAN KUVAUS

Arkipäivisin perheet käyttävät yhteiseen aktiiviseen tekemiseen aikaa keskimäärin alle puoli tuntia. Viikonloppuisin yhteiseen tekemiseen kuluu aikaa hieman enemmän. Alle puolet lapsiperheistä liikkuu yhdessä 1–2 kertaa viikossa. Joka päivä yhdessä liikkuu viidesosa perheistä. Vaikka vanhempien tuki ja kannustaminen ovat tärkeitä, silti suurin osa lasten vanhemmista kannustaa lastaan fyysisesti aktiivisiin leikkeihin tai liikuntaan vain muutaman kerran viikossa. Vanhemmat voivat olla myös roolimalleina lapsilleen, sillä fyysisesti aktiivisten vanhempien lapset ovat yleensä muita lapsia aktiivisempia.  

TIESITKÖ?

Vanhempien tuki, kuten liikkumiseen kannustava ilmapiiri, lapsen liikkumisen myönteinen huomioiminen esimerkiksi kehumalla sekä liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön, lisäävät lapsen fyysistä aktiivisuutta. Lapset ovat yleensä aktiivisimpia lasten keskinäisissä leikeissä. Vanhemmat ovat liikkumisessa ja muissa elintavoissa lapselle tärkeitä roolimalleja. Fyysisesti aktiivisten, arjessa liikkuvien ja liikuntaa harrastavien vanhempien lapset ovat fyysisesti aktiivisempia ja motorisesti taitavampia kuin muut lapset. Kun vanhempi kannustaa ja vie lastaan aktiivisten leikkien pariin, lapsen fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä kasvaa. Erot lasten aktiivisuuden määrissä alkavat kasvaa jo kolmevuotiaasta alkaen, ja ne vakiintuvat joko muita korkeammalle tai matalammalle tasolle. Fyysisesti aktiivisen elämäntavan malli alkaa siis syntyä jo varhaislapsuudessa. (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22)

TAVOITETILA

Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin. Perheen kanssa liikkuminen, ulkoileminen ja touhuaminen ovat valintoja, joiden myötä lapset oppivat liikkumisen kuuluvan päivittäiseen elämään. Lapsen liikkumismahdollisuuksia tuetaan myös liikkumisen mahdollistavalla vaatetuksella. Yhteinen tekeminen aikuisten ja muiden lasten kanssa opettaa lapselle vuorovaikutustaitoja, toisen kuuntelemista ja kunnioittamista sekä myönteistä suhtautumista toisiin. Yhteisistä kokemuksista riemuitseminen sekä kaikkien perheenjäsenten huomioonottaminen ovat pieniä, mutta tärkeitä kasvun paikkoja. Kokeilemaan kannustaminen ja onnistumisista iloitseminen auttavat lasta muodostamaan myönteisen minäkuvan. Ne ovat oleellisia askeleita kohti liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa. 

Vanhemmat ja lasten huoltajat

Liikkumalla, leikkimällä ja yhdessä touhuamalla. Tavalliset, fyysisesti aktiiviset leikit ovat juuri oikeanlaista liikuntaa.

Luomalla perheelle yhteisiä, päivittäisiä liikunnallisia rutiineja. Tehkää säännöllisesti retkiä luontoon: seikkailkaa lähimetsässä, rakentakaa majaa, laskekaa mäkeä, luistelkaa tai etsikää yhdessä mukava eväspaikka.

Kannustamalla lasta liikkumaan, kehumalla liikkuvaa lasta, tukemalla hänen liikuntaharrastuksiaan. Rohkaiskaa lasta leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa.  

Varhaiskasvatushenkilöstö

Ottakaa vanhempien kanssa puheeksi heidän lapsensa fyysisen aktiivisuuden määrä ja suositukset. Jutelkaa lapsen päivittäisen ulkoilun ja muun liikunnan sekä levon ja ravinnon määrästä. Keskustelkaa lapsen motoriikasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja liikunnasta. Keskustelkaa myös liikkumisen sosiaalisesta ulottuvuudesta.

Järjestäkää lasten ja vanhempien yhteisiä liikunnallisia vanhempainiltoja, teemapäiviä ja -viikkoja.

Muistakaa ja huomioikaa omassa toiminnassanne se, että varhaiskasvattajat ovat lapselle roolimalleja myös liikkumiseen liittyvissä asioissa. Kiinnittäkää siis huomiota, miten puhutte liikkumiseen liittyvistä asioista. Rohkaisetteko vai rajoitatteko?

NYKYTILAN KUVAUS

Lasta kuuntelevien ja lapsilähtöisesti toimivien vanhempien lapset kokevat onnistumisia liikunnassa. Kun vanhemmat luovat lapselle liikkumisen mahdollisuuksia, heidän lapsensa myös nauttivat fyysisestä aktiivisuudesta. Lapsilähtöisesti toimivien vanhempien lapset kokevat itsensä päteviksi ja pystyviksi, minkä seurauksena motivaatio liikuntaa kohtaan kasvaa. Sen sijaan vaativien ja runsaasti lastensa tekemisiä kontrolloivien vanhempien lapsilla on muita enemmän liikuntaan liittyviä kielteisiä kokemuksia.  

TIESITKÖ? 

Kun lasta kuunnellaan, hän kokee itsensä tärkeäksi. Tämä kokemus vahvistaa lapsen pätevyyden kokemusta. Osallisuuden myötä hän oppii vähitellen kantamaan vastuuta itsestään ja muista. Hän oppii myös vuorovaikutustaitoja, empatiaa sekä yhdessä sopimisen merkityksen. Lapsen kuunteleminen ja huomioon ottaminen ovat hyödyllisiä kasvatuskeinoja ja samalla malli toista kunnioittavasta toimintatavasta. (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22)

TAVOITETILA

Lapsi saa olla utelias ja aktiivinen. Kaikki aistit ja mielikuvitus ovat yleensä käytössä, kun lapsi tutustuu, kokeilee, tutkii ja ottaa selvää omista liikkumismahdollisuuksistaan. Liikkuminen ja leikkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja olla ja oppia. Lapsi saa leikkiä yhdessä muiden lasten kanssa. Lapsella on mielipiteitä ja ehdotuksia, joita kuuntelemalla ja huomioimalla lisätään hänen osallisuuttaan häntä itseään koskevissa asioissa. Liikkumisella saadaan aikaan yhteisiä hyvinvoinnin kokemuksia.  

Vanhemmat ja lasten huoltajat

Katsomalla lapsen kasvoja ja päättelemällä hänen ilmeistään, eleistään ja puheistaan, mistä hän pitää ja nauttii. Tehkää asioita yhdessä, kuunnelkaa ja ottakaa lapsen ehdotuksia huomioon. Antakaa lapsen olla mukana ja tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Antamalla lapsen suunnitella, päättää ja valita asioita ja erilaisia pieniä tehtäviä hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla.

Ottamalla lapsi mukaan kotitöihin ja antamalla hänen tuntea, että hänellä on tärkeä rooli perheen arkirutiineissa. 

Varhaiskasvatushenkilöstö

Huomioikaa ja kuunnelkaa kaikkia lapsia tasavertaisesti. 

Jättäkää tilaa lasten omille ajatuksille. Sisustakaa ja muokatkaa ympäristöä yhdessä lasten kanssa. Jättäkää lapsille tekemistä, sillä lapset liikkuvat usein aktiivisemmin silloin, kun ympäristö ei ole vielä täysin valmis.

Kiittäkää lasta hänen mielipiteistään ja aktiivisesta halustaan vaikuttaa.

NYKYTILAN KUVAUS

Alle kouluikäiset lapset osaavat yleensä juosta, laukata, hypätä kahdella jalalla, hypellä yhdellä jalalla ja loikata. Liikkumistaidoista helpoin on juokseminen, jonka hallitsee hyvin kolmannes kolmevuotiaista ja noin puolet kuusivuotiaista lapsista. Lasten tasapainossa on suuria yksilöllisiä eroja, ja tytöillä on keskimäärin parempi tasapaino kuin pojilla. Pallon käsittely on vaikeaa lähes kaikille lapsille. Lapset tarvitsevat harjoitusta erityisesti heittämiseen, kiinniottamiseen, pomputtamiseen, potkaisemiseen ja pallon lyömiseen mailalla. Pallon käsittelyssä pojat ovat keskimäärin tyttöjä parempia. Lapsille, joille käsien motoriikka ja edellä mainitut karkeamotoriset käsittelytaidot tuottavat suuria vaikeuksia, ei ole päässyt kehittymään käsin kirjoittamisen ja siistin käsialan edellytyksiä. Siksi pallonkäsittelytaitoja kannattaa harjoitella. Kansainväliset tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että motorisesti heikkojen lasten osuus on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana.  

TIESITKÖ?

Suomessa sattuu vuosittain noin 350 000 liikuntatapaturmaa, joista suurin osa lapsille ja nuorille. Yksi syy tapaturmille on lasten alhainen fyysisen aktiivisuuden määrä ja siitä johtuvat heikot motoriset taidot. 

Lasten motoriset taidot kehittyvät lapsen liikkuessa ja harjoitellessa liikkumista. Liikkuminen on fyysistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen toistamista mielekkäällä tavalla. Hyvät tasapainotaidot luovat pohjan kaikille muille taidoille. 

Lapset liikkuvat paikasta toiseen ryömimällä, konttaamalla, kiipeämällä, kävelemällä, juoksemalla ja hyppäämällä sekä erilaisin hyppyaskelin. Kun lapsella on hyvät liikkumistaidot, hän jaksaa kulkea pitempiä matkoja. Kun lapsella on hyvät käsittelytaidot, hän osaa heittää, ottaa kiinni, lyödä ja potkaista palloa. Silloin myös yhteisleikit sujuvat paremmin, ja lapsi on yleensä toivottu leikkikaveri. Hyvät motoriset taidot tukevat siis lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.  (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22)

TAVOITETILA

Ennen koulun alkua lapsi osaa kävellä, juosta, hyppiä, loikkia ja kiivetä. Hän osaa myös kulkea rappusissa sekä heittää, ottaa kiinni, lyödä ja potkaista palloa. Koulun alkaessa lapsi osaa ajaa pyörällä, hiihtää ja luistella sekä liikkua matalassa vedessä. Mikäli lapsella on vaikeuksia liikkumisessaan, tarve erityiseen tukeen on tunnistettu jo ennen koulun alkua. Lapsella on oikeus saada liikkua, kokeilla ja haastaa omia fyysisiä rajojaan sekä rentoutua joka päivä.

Lapsen liikunta on fyysisesti aktiivista leikkiä. Se on riittävää ja monipuolista silloin, kun hän saa päivittäin, kaikkina vuodenaikoina ja erilaisissa ympäristöissä harjoitella motorisia perustaitojaan yhdessä muiden lasten kanssa. Hänelle annetaan mahdollisuus oppia arvioimaan ja hallitsemaan liikkumiseen liittyviä riskejä sen sijaan, että asioita kielletään liialliseen turvallisuushakuisuuteen vedoten. Jos lapsella on vaikeuksia liikkumisessaan, esimerkiksi toiminnan ohjauksessa, hän saa tarvitsemaansa tukea. Ja jos lapsella on vaikea liikuntavamma, hän saa apua liikkumisensa tueksi.   

Vanhemmat ja lasten huoltajat

Antamalla lasten kokeilla ja haastaa itseään sekä testata taitojaan kaikkina vuodenaikoina. Kävele, juokse, hyppää, heitä ja ota kiinni. Kiipeä, pyöräile, hiihdä ja luistele. Ui, pelaa, tanssi ja hassuttele – yhdessä lapsesi kanssa. 

Muistamalla, että lapsi oppii kokeilemalla: pienet kolhut, naarmut ja mustelmat eivät ole vaarallisia. Ne auttavat omien taitojen tunnistamisessa ja pienten vastoinkäymisten sietämisessä. 

Jos huomaatte lapsellanne vaikeuksia uusien motoristen taitojen oppimisessa, ottakaa asia puheeksi neuvolassa ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa.

Varhaiskasvatushenkilöstö

Rohkaiskaa kokeilemaan, innostakaa ihmettelemään ja tukekaa tarvittaessa. Opettakaa uusia ikä- ja kehitystasoa tukevia taitoja, leikkejä ja pelejä, sisällä ja ulkona, kaikkina vuodenaikoina. Iloitkaa onnistumisista yhdessä lapsen kanssa. Tarkkailkaa omia sanavalintojanne: varmistakaa, että ne innostavat liikkumaan ja tukevat oppimista.

Luokaa lapsille tilanteita, joissa he voivat innostaa toisiaan ja oppia toisiltaan. 

Jos havaitsette lapsella motorisen oppimisen vaikeuksia, ottakaa asia puheeksi lasten vanhempien kanssa. 

NYKYTILA

Suurin osa lapsista asuu nykyään kaupungeissa tai esikaupunkialueilla. Kaupunkimaisissa ympäristöissä lapsilla on riski kadottaa kosketus luontoon, jos he viettävät suurimman osan päivästään sisällä. Toisaalta uusimmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kaupungissa asuvat lapset harrastavat esimerkiksi liikuntaa muita lapsia enemmän. Kaupungeissa on enemmän ja monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia kuin haja-asutusalueilla. Alle kouluikäiset lapset viettävät sisällä keskimäärin suurimman osan päivästään ja istuvat erilaisissa kulkuvälineissä, asuinpaikasta riippuen, jopa yli tunnin päivässä. Suurin osa lapsista kertoo mieluisimmaksi leikkipaikakseen metsäiset alueet.

TIESITKÖ?

Lasten oikeuksien 17. yleiskommentin mukaan lapsilla on oikeus turvalliseen ja lapsille sopivaan leikki- ja toimintaympäristöön. Ympäristön tulee myös houkuttaa lasta leikkimään. Liiallinen turvallisuuden tavoittelu ei saa estää lasta leikkimästä ja kokeilemasta omia fyysisiä rajojaan. Lapsille tulee antaa kosketus luontoon ja ulkoiluun. Autossa tai muissa kulkuvälineissä istuminen ovat vain harvoin lapsen valinta, jos hänelle annetaan myös muunlaisia vaihtoehtoja. Lapsi näkee sekä sisällä että ulkona olevat tilat ja ympäristöt kiinnostavina ja liikkumaan kutsuvina. Aikuiset kuitenkin ratkaisevat, saako lapsi tilaisuuden etsiä, kokeilla ja käyttää oivaltamansa mahdollisuudet ja tilaisuudet etsiä, kokeilla ja keksiä erilaisia tapoja liikkua, hallita kehoaan sekä ilmaista itseään. Lapsesta on hauskaa muokata ympäristöä fyysisesti aktiivisiin leikkeihinsä. Luonnonympäristöt ovat lapselle erityisen mieluisia. (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22)

TAVOITETILA

Aikuiset luovat liikuntaan houkuttelevia ympäristöjä ja poistavat liikkumiseen liittyviä esteitä. Aikuiset ymmärtävät, että lapsille kaikki paikat voivat olla liikkumisen paikkoja ja antavat näiden etsiä, kokeilla ja keksiä erilaisia liikkumistapoja. Lasten annetaan muokata ympäristöä yhdessä muiden lasten kanssa. Heille suodaan mahdollisuus oppia arvioimaan ja hallitsemaan liikkumiseen liittyviä riskejä ilman turhia, turvallisuushakuisuuteen liittyviä kieltoja. Lapsen annetaan nauttia oppimistaan taidoista, ja siksi hänelle tarjotaan mahdollisuus esimerkiksi omin käsin tekemiseen ja omin jaloin kulkemiseen – itse tekeminen on lapsesta hienoa! Aikuiset varaavat aikaa siihen, että lapsi voi tehdä asioita itse, omaan tahtiin.

Vanhemmat ja lasten huoltajat

Antamalla lapsen keksiä omat tapansa käyttää tilaa liikkumiseen. Sallikaa hänen haastaa omat taitonsa ja kokeilla omia rajojaan, myös sisällä. 

Ulkoilu kuuluu jokaisen lapsen jokaiseen päivään. Tutustuttakaa lapsi metsään, kallioihin, niittyihin, luonnonvesiin ja puistoihin. Retkeilkää kaupunkiluonnossa tai luontopoluilla ja seuratkaa vuodenaikojen vaihtelua.

Varhaiskasvatushenkilöstö

Varmistakaa tasa-arvon toteutuminen niin, että kaikki lapset saavat kokeilla erilaisia liikkumistapoja. Antakaa lasten uteliaisuuden ja innostuksen pysyä elossa. Kun seuraatte vuodenaikojen vaihtumista, innostukaa yhdessä liikkumisesta ja nähkää ympäristön kauneus lapsen silmin: isona mahdollisuutena.

Tarjotkaa lapsen kaikille aisteille aistimuksia ja kokemuksia. 

Ottakaa selvää paikkakunnan ulkoilumahdollisuuksista ja kertokaa niistä myös vanhemmille. 

Hyödyntäkää luontoa ja myös rakennettua lähiympäristöä oppimisen paikkana. 

Auttakaa liikkumiseen erityistä tukea tarvitsevaa lasta saamaan kaipaamaansa tukea, jotta hänellä on mahdollisuus osallistua toimintaan.  

NYKYTILA

Lasten liikkuminen ei ole välineistä kiinni, mutta niiden on osoitettu vaikuttavan lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Parhaimmillaan erilaiset välineet ja lelut voivat innostaa liikkumaan monipuolisesti. Lasten erilaiset taustat, kuten vanhempien sosioekonominen tausta, voivat vaikuttaa siihen, minkälaisia leluja ja välineitä lapsella on käytössään: kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen kannustavien välineiden hankkimiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, ehkä hieman yllättäen, että alemman toimeentulon perheissä lasten käytössä on enemmän viihde-elektroniikkaa kuin muilla lapsilla. Aikuisten on tärkeää tiedostaa riski siihen, että elektroniikka voi houkuttaa lapsen pysymään sisällä ja uppoutumaan pitkiksi ajoiksi fyysisesti passiiviseen toimintaan, kuten pelaamaan tietokoneella ja pelikonsoleilla tai katsomaan televisiota. Digitaalinen tekniikka voi kuitenkin myös innostaa lasta liikkumaan.

TIESITKÖ?

Syrjimättömyys (lasten oikeuksien 2 artikla) on lasten oikeuksien keskeinen periaate. Kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua leikki-, virkistys-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintoihin. (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22) 

TAVOITETILA

Välineet ja lelut kiehtovat lasta. Aikuiset tarjoavat lasten käyttöön erilaisia liikuntavälineitä, kalusteita, tavaroita ja kierrätysmateriaaleja liikuntaan houkutteleviksi apuvälineiksi, tehostamaan kehollisia kokemuksia sekä monipuolistamaan elämyksiä. Myös teknologiaa hyödynnetään liikkeellelähdön helpottamiseksi. Aikuiset antavat aktiivisiin leikkeihin ja peleihin innostavien liikuntavälineiden ja -tilojen olla lasten saatavilla ja vapaassa käytössä. Myös tukea tarvitsevien apuvälineet ovat saatavilla ja käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan.

Vanhemmat ja lasten huoltajat

Kunnollisten liikuntavälineiden ei tarvitse olla kalliita, eikä aina uusia. Kyselemällä tuttavilta, lainaamalla ystäviltä, ostamalla kirpparilta ja tekemällä vaihtokauppoja voi tehdä löytöjä. Selvittäkää, onko paikkakunnallanne mahdollisuutta kokeilla esimerkiksi hiihtoa tai luistelua lainavälineillä.

Hyödyntämällä digitaalisia mahdollisuuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisessä: kokeilkaa geokätköilyä, askelmittareita ja videointia.

Varhaiskasvatushenkilöstö

Sopikaa omaan yksikköön välinevastaava, joka huolehtii mm. välineiden hankkimisesta, uusimisesta ja huollosta. Johtajan tulee varata vuosibudjettiin määrärahaa uusien välineiden hankintaa varten. Välineiden on hyvä olla eri painoisia ja erikokoisia. Huolehtikaa siitä, että osa hankintoihin varatuista rahoista todella käytetään liikuntavälineisiin.

Kierrättäkää isompia ja kalliimpia välineitä yksiköstä toiseen.

Liikuntavälineiden tulee olla, lelujen tapaan, lasten saatavilla. Liikuntavälineet kuluvat käytössä, ja niin kuuluukin tapahtua.

 Huomioikaa, että liikkumiseen innostavien välineiden ei aina tarvitse tehdä lapsen elämää helpoksi. Jotkut välineet voivat olla vaikkapa niin raskaita ja suuria, että niiden käyttämiseen tarvitaan ponnistelua ja monen lapsen yhteistyötä. 

Varmistakaa, että liikkumisessa tukea tarvitsevien apuvälineet ovat saatavilla ja käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan.  

NYKYTILA

Suomessa on runsaasti erilaisia yhdistyksiä, järjestöjä, urheiluseuroja ja muita yhteisöjä, jotka järjestävät ohjattua liikuntaa alle kouluikäisille lapsille. Järjestäjien tavoitteet voivat vaihdella suuresti toimintaa ohjaavien perusarvojen, lasten iän ja ohjaajien kokemuksen mukaan. Alle 3-vuotiaille lapsille suunnattu toiminta on pääsääntöisesti niin kutsuttua lapsi-vanhempi-toimintaa tai perheliikuntaa. Yli puolet 3–6-vuotiaista lapsista osallistuu jonkinlaiseen ohjattuun liikunnalliseen toimintaan. Ohjattuun toimintaan osallistuminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että lapsen päivittäinen fyysisen aktiivisuuden tarve täyttyy; lapsi tarvitsee myös omatoimista liikkumista. Varhaiskasvatuksessa lapsilla on keskimäärin yksi ohjattu liikuntatuokio viikossa. Tästä ajasta noin puolet kuluu ohjeiden kuunteluun ja oman vuoron odotteluun.

TIESITKÖ?

Lapsi on utelias ja haluaa oppia uutta. Muiden kanssa jaetut oivalluksen hetket saavat lapset janoamaan lisää oppia. Yhteiset liikuntatuokiot turvallisen aikuisen innostavassa ohjauksessa ovat yksi erinomainen tapa tarjota lapselle mahdollisuus uusien taitojen opetteluun.

Liikuntatuokioiden turvallinen ilmapiiri syntyy toimintaa ohjaavien aikuisten luomasta ilmapiiristä. Fyysinen turvallisuus syntyy siitä, kun lapsi voi harjoitella taitojaan ilman vakavaa fyysisen loukkaantumisen vaaraa. Sosio-emotionaalinen turvallisuus syntyy siitä, että lapsi hyväksytään omana itsenään ja hänet halutaan mukaan leikkimään ja tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. Psyykkinen turvallisuus syntyy myönteisestä ja kannustavasta suhtautumisesta lapseen. Nämä kaikki välittyvät lapselle erityisesti hänen saamansa palautteen välityksellä. (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22) 

MITEN TAVOITTEISIIN PÄÄSTÄÄN?

TAVOITETILA

Lasten liikuntaa ohjaavat aikuiset suunnittelevat toiminnan lapsia kuunnellen. Näin kaikilla on mahdollisuus nauttia liikkumisesta ja onnistua ja oppia uutta sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Koska lapset ovat yksilöitä ja siten erilaisia, toiminnan sisällöt rakennetaan niin, että myös aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat, taidoiltaan muita heikommat lapset pääsevät toimintaan mukaan. Lapsen perhe-, kulttuuri-, tai kielitausta eivät vaikuta lapsen osallistumismahdollisuuksiin, vaan ohjattu liikunta tarjoaa kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden yhteisiin kokemuksiin.

Vanhemmat ja lasten huoltajat

Antamalla lapsille mahdollisuuksia osallistua ohjattuun liikuntaan.

Muistamalla: jokainen lapsi on yksilö ja hän kehittyy yksilöllistä vauhtia. 

Tukemalla myönteistä ilmapiiriä, kannustamalla omaa ja muiden lapsia. Antakaa ohjaajalle työrauha ja kunnioittakaa ryhmän yhteisesti sopimia toimintaperiaatteita.

Varhaiskasvatushenkilöstö

Järjestäkää lapsille säännöllisesti, ympäri vuoden, monipuolisia ohjattuja liikuntatuokioita. Organisoikaa toiminta niin, että lapsi pääsee liikkumaan mahdollisimman paljon ja että oman vuoron odottelua on mahdollisimman vähän.

Hyödyntäkää lasten vertaisoppimista yhdistämällä esim. esiopetus ja ohjattu liikunta. 

Opettakaa sääntöleikkejä ja auttakaa leikkejä alkuun. Olkaa mukana ja houkutelkaa myös työkaverit mukaan peliin tai leikkiin.  

NYKYTILA

Tutkimusten perusteella lasten varhaiskasvatuksessa viettämästä ajasta huomattava osa on fyysisesti erittäin kevyttä. Vain alle tunti päivittäisestä toiminnasta on reipasta liikkumista. Lähes 70 % lasten korkeasta fyysisestä aktiivisuudesta liittyy toimintaan toisten lasten kanssa. Varhaiskasvatuksessa lasten ulkoleikit ovat fyysisesti aktiivisempia kuin sisäleikit, vaikka ulkoleikeistäkin lähes puolet on kevyttä liikkumista. Lasten fyysinen aktiivisuus on runsainta ohjattujen, liikuntaa sisältävien sääntöleikkien aikana sekä omaehtoisten ja vapaiden leikkien aikana. Iältään 3-4-vuotiailla lapsilla vapaata omaehtoista leikkiä on noin 20 %. He leikkivät vapaammin ulkona kuin sisällä. Vanhemmilla lapsilla vapaata leikkiä on sen sijaan enemmän sisällä kuin ulkona. Opettajajohtoisten ryhmätuokioiden aikana fyysisen aktiivisuuden kuormittavuus on alhainen. Siitä voidaan päätellä, että aikuisilla on taipumus ohjata lapsia toimintatapoihin, joissa ollaan paljon paikoillaan. Lasten oppimista edistää kuitenkin runsas liikkuminen. Fyysinen aktiivisuus virkistää, herkistää kaikki aistit opeteltavaan asiaan, parantaa keskittymistä ja lisää myös lasten sitoutuneisuutta. Liikkuminen on siis hyvä tapa helpottaa lasten oppimista.

Varhaiskasvatuksen piirissä, lähinnä päiväkodeissa, on keskimäärin alle yksi ohjattu liikuntatuokio viikossa. Onneksi tuokioiden määrää on helppo lisätä. Havainnointitutkimusten perusteella varhaiskasvattajat kannustavat lapsia liikkumaan sanallisesti vain hyvin harvoin: yli 90 % päivähoitoajasta ei sisällä minkäänlaista kannustusta liikkumiseen. Koska lasten fyysinen aktiivisuus on korkeimmillaan ohjatuissa liikunnallisissa sääntöleikeissä, niiden määrää kannattaa lisätä. (Lähde: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22) 

TIESITKÖ

Varhaiskasvatusta säätelevistä laeista ja asiakirjoista:

Jokaisella lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen varhaiskasvatuksen (Varhaiskasvatuslaki 580/2015) ja perusopetuksen (perusopetuslaki 628/1998) osana.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 12).

Varhaiskasvatuslaki 2 a § (580/2015) määrittelee varhaiskasvatuksen tavoitteet ja hyvän varhaiskasvatusympäristön (Varhaiskasvatuslaki 6 § (580/2015).

Valtakunnalliset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on asiakirja, joka velvoittaa varhaiskasvattajia suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatus niin, että se tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat pohja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien valmistelulle. Lisäksi laaditaan lain mukaiset lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat (VASU 2016).

Paikallisia suunnitelmia arvioidaan säännöllisesti.

Varhaiskasvatushenkilöstön tulee suunnitella toiminta niin, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisessä toteutuu (Esiopetuksen OPS 2014/ VASU 2016).  

TAVOITETILA

Jokaisen lapsen oikeus päivittäiseen leikkiin ja muuhun liikkumiseen toteutuu varhaiskasvatuksen aikana. Varhaiskasvatushenkilöstö suunnittelee lapsen varhaiskasvatuksen ja lapsen toiminnan niin, että hänellä on mahdollisuus saavuttaa fyysisen aktiivisuuden suositukset myös varhaiskasvatuksessa. Lapset ulkoilevat joka päivä ja varhaiskasvatushenkilöstö kannustaa heitä fyysisesti aktiivisiin leikkeihin luomalla monipuolisia ja innostavia leikki- ja oppimisympäristöjä. Lapsille tarjotaan ohjattuja mahdollisuuksia harjoitella liikkumista eri tavoin ja eri välineillä. Lapsen oikeus suunnitelmalliseen liikuntakasvatukseen toteutuu. Ilmapiiri on hyväksyvä ja liikkumaan innostava. Omaehtoisen leikin aikana lapsi saa käyttää vapaasti liikkumiseen innostavia monipuolisia välineitä.

Vanhemmat ja lasten huoltajat

Olemalla kiinnostuneita lapsenne liikkumisesta päivähoitopäivän aikana; keskustelkaa lapsen ja kasvattajan kanssa. 

Pukemalla lapsellenne sellaiset vaatteet, joissa on miellyttävää liikkua, leikkiä ja retkeillä. Tukekaa varhaiskasvatushenkilöstön työtä varaamalla joustavat ja kevyet vaatteet sisäliikuntaan ja sään mukaiset vaatteet ulkoliikuntaan. Liikkumisen mahdollistavilla vaatteilla lapsi ymmärtää, että kyse on tärkeästä asiasta.

Varhaiskasvatushenkilöstö

Tiedostakaa valtakunnallisen, paikallisen sekä lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman velvoittavuus. Ottakaa Vasu–keskusteluissa puheeksi lapsen liikkuminen ja kannustakaa vanhempia huolehtimaan siitä, että lapsi saa päivittäin suositellun vähimmäismäärän fyysistä aktiivisuutta (3 tuntia päivässä). 

Keskustelkaa lapsen motorisesta kehityksestä ja antakaa lapsen liikkumisesta palautetta myös vanhemmille.

Jos huomaatte, että joku lapsista ei harjoittelusta huolimatta opi uusia taitoja tai hän ei osaa ympäristön ja olosuhteiden muuttuessa käyttää oppimaansa taitoa, ottakaa asia puheeksi vanhempien kanssa. Kiinnittäkää huomiota muiden seurasta vetäytyviin lapsiin. Syrjään vetäytymisen taustalla saattaa olla motorisia ongelmia. 

Jos epäilette, että lapsella voi olla motorisen oppimisen ongelmia, hyödyntäkää erilaisia motoriikan havainnointilomakkeita arvioinnin tueksi.  

Päiväkodin johtaja

Pidä huoli, että yksiköissäsi on kunnollinen liikuntaan tarkoitettu sisätila, päiväkodin piha-alueella on liikuntaan innostavia telineitä ja välineitä lasten käyttöön myös vapaiden leikkien aikana, yksikössäsi on liikuntaan tarvittava perusvälineistö, ja sen uusimiseen on varattu rahaa joka vuosi. 

Kannusta henkilöstöä liikunta-aiheisiin täydennyskoulutuksiin. Huolehdi myös alueesi muista varhaiskasvattajista, kuten perhepäivähoitajista. 

Tee yhteistyötä ja verkostoidu esim. kunnan liikunta- ja puistotoiminnan sekä seurakunnan kanssa.

Varhaiskasvatuksen hallinto ja johto

Pitäkää huoli, että kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä on kunnollinen liikuntaan tarkoitettu sisätila, päiväkodin piha-alue on riittävän suuri, jokaisessa päiväkodissa on liikuntaan tarvittava perusvälineistö, ja välineistön huoltamiseen on varattu budjetissa jonkin verran rahaa joka vuosi. Mikäli sisätilaa ei ole, ohjeistakaa henkilökuntaa käyttämään lähiympäristöstä löytyviä sisä- ja ulkotiloja. 

Huolehtikaa, että kunnan varhaiskasvatushenkilöstön oikeus säännölliseen jokavuotiseen täydennyskoulutukseen toteutuu myös fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan sisältöjen osalta.

NYKYTILA

Ovatko kaikki kiellot aina tarpeen? 

TIESITKÖ?

Liikuntapalvelut kuuluvat kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kunnan tehtävä on luoda yleiset edellytykset liikunnalle: 

1. järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen 

2. tukemalla kansalaistoimintaa, mukaan lukien seuratoiminta 

3. rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja (Liikuntalaki 390/2015)

Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä (Kuntalaki 365/1995). Kunnan tulee edistää ja seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä arvioida mm. heidän liikunta-aktiivisuuttaan (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaharrastusta (Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa STM 2010:3). Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä mm. opetuksesta, liikunnasta, kulttuurista ja neuvolatoiminnasta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa (Varhaiskasvatuslaki 580/2015).

TAVOITETILA

Liikkuvan lapsen elinpiiri laajenee tutun piha-alueen ulkopuolelle. Kaikki voivat siis omalla esimerkillään ja toiminnallaan kannustaa lasta liikkumaan. Lasten kasvatuksesta vastaavien huoltajien ja varhaiskasvattajien keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat tärkeitä päivittäisen, lapselle riittävän fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseksi ja kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseksi. Kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen edellyttää yhteistyötä myös neuvolan ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Paikalliset hyvinvointia edustavat sekä liikuntaa järjestävät tahot, yhteisöt ja verkostot ovat merkittäviä lasten liikuttajia. Kuntien tekniset toimijat vastaavat piha-, alue- ja liikennesuunnittelusta, joten heidän toimillaan on kauaskantoiset vaikutukset siihen, miten paljon ja minkälaisia liikkumisen paikkoja lapsilla on. Poliittisilla päättäjillä on mahdollisuus tehdä päätöksiä lasten terveyttä ja hyvinvointia edistäville ratkaisuille. Koko kylän yhteistyötä tarvitaan luomaan lapsille mahdollisuuksia liikkumiseen ja leikkimiseen! Lasten vanhempien, varhaiskasvatushenkilöstön ja liikuntaa järjestävien toimijoiden lisäksi myös lasten isovanhemmat ja naapurit, terveydenhuollon ammattilaiset sekä kuntapäättäjät ja virkamiehet voivat omilla toimillaan edistää fyysisesti aktiivista lapsuutta. Antakaa lasten liikkua ja touhuta, sillä mielekäs tekeminen auttaa lapsia kasvamaan yhteisön jäseniksi. Se lapsi, jolle sinä annoit keinussa vauhtia tai jonka pallon sinä palautit peliin ystävällisen hymyn kera, saattaa myöhemmin lähikaupassa avata sinulle oven tai antaa sinulle paikan täydessä linja-autossa.

Isovanhemmat ja muu lapsen lähipiiri

Opettamalla lapsellenne liikuntaleikkejä, joita muistatte omasta lapsuudestanne. Miettikää ja muistelkaa, mitä kaikkea itse teitte lapsena. Nykylapsetkin tarvitsevat jännitystä ja seikkailuja! 

Tukemalla lasten vanhempia kasvatustyössä. Muistuttakaa ulkoilemisen tärkeydestä. Tehkää lasten kanssa yhdessä marja- ja hiihtoretkiä. Opettakaa lapsia liikkumaan luonnossa ja kunnioittamaan elinympäristöä. 

Hankkimalla lahjaksi liikunnallisia käyttöesineitä, kuten luistimet, kypärä, maila tai uimalasit. 

Tarjoamalla lapsen vanhemmille tarvittaessa apua harrastuksiin kulkemisessa, esimerkiksi tarjoutumalla kävelemään harjoituksiin yhdessä lapsen kanssa.

Naapurit, kummit ja ystävät

Muistamalla, että leikkiminen kuuluu lapsuuteen. Pyytäkää päästä leikkiin mukaan. Ottakaa myös naapurin lapsi mukaan pyöräretkelle tai uimahalliin. Hyödyntäkää kimppakyytejä. • Säilyttämällä asuinalueen piha-alue viihtyisänä ja monipuolisiin ulkoleikkeihin houkuttelevana. Lapselle pensaat ovat piilopaikkoja, katukiveykset trapetseja, vesilätäköt turvallisia valtameriä ja mattotelineet liaaneja. Niissä leikkimistä ei välttämättä tarvitse kieltää, sillä todellista vaaraa niissä on vain äärimmäisen harvoin. Varmistakaa, että lapsilla on mahdollisuus kehitellä leikkejä myös keskenään. • Pitämällä pyörävarasto järjestyksessä ja siistinä. Huolehtikaa pihakeinuista ja muista yhteisistä telineistä ja välineistä. Sopikaa mahdollisista taloyhtiön yhteiskäytössä olevista leikkikaluista ja liikuntavälineistä. Lelut ja välineet tarvitsevat omat säilytystilansa. • Antamalla lapsille omia, hänelle tärkeitä tehtäviä yhteisissä pihatalkoissa. • Järjestämällä yhteistä toimintaa, esimerkiksi asukasyhdistysten liikuntavuoroja. Järjestäkää naapuruston liikuntatreffit. Luotte samalla yhteisöllisyyttä omalle asuinalueellenne.

Terveydenhuollon ammattilaiset

Tukekaa lapsen vanhempia fyysisen aktiivisuuden roolimallina toimimisessa. Ohjatkaa lapsiperheitä kohti arkiliikuntaa sekä fyysisen aktiivisuuden, levon ja ravinnon tasapainoa. Antakaa vanhemmille myönteistä palautetta, kun he pyrkivät lisäämään lapsensa fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista suositusten mukaiseksi. 

Hyödyntäkää elintapojen puheeksioton, arvioinnin ja elintapaohjauksen tueksi kehitettyjä valmiita menetelmiä ja materiaaleja. Kiinnittäkää huomiota lapsen motoriseen kehitykseen ja ohjatkaa hänet tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kannustakaa liikuntaharrastuksiin. Kysykää, onko kunnalla mahdollisuus tukea lasten liikkumista esim. tarjoamalla erilaisia ilmaislippuja. 

Rohkaiskaa koko perhettä liikkumaan kaikkina vuodenaikoina. Kannustakaa vanhempia pelaamaan palloa, uimaan, laskemaan mäkeä, hiihtämään ja luistelemaan yhdessä lapsensa kanssa.

Kysykää myös lapselta. Seuratkaa lapsen ja hänen vanhempiensa vuorovaikutusta: huomioivatko vanhemmat lastaan ja antavatko tilaa myös hänelle ja hänen mielipiteilleen. 

Luokaa toimiva yhteistyöverkosto erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatusyksikön sekä lapsen huoltajien kanssa. Yhteistyöverkostoa tarvitaan kaikkien lasten liikuntaan ohjaamisessa. 

Kunnan velvollisuus on tarjota apuvälineitä myös erityistä tukea tarvitsevien liikuntaan. Kertokaa lapsen vanhemmille näistä mahdollisuuksista.

Puistot, retkeily- ja virkistysalueet, rannat, metsät, näköalapaikat ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet lisäävät ympäristön viihtyisyyttä kaikkina vuodenaikoina. 

Huolehtikaa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kunnassanne. Kuntalaisten hyvinvointiin panostavista kunnista löytyy liikuntaväline- ja apuvälinelainaamo. 

Varmistakaa, että kunnassanne toteutuu lasten oikeuksien 2 artiklan mukainen syrjimättömyyden periaate: puistojen ja leikkikenttien fyysinen esteellisyys on poistettu, vammaisilla on pääsy urheilutiloihin jne. Tarkistakaa, että fyysisen esteettömyyden lisäksi myös näkemiseen, kuulemiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat on huomioitu. Liikuntatilat ovat esteettömiä silloin, kun ne ovat kaikille käyttäjille toimivia, turvallisia ja miellyttäviä. 

Muistakaa myös etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Heitä auttavat selkeät kuvat. Kuvista hyötyvät myös lukutaidottomat lapset, autistit ja kehitysvammaiset. Liikuntatilojen kontrastit ja selkeät värit auttavat puolestaan näkövammaisia liikkumaan itsenäisesti.

Pitäkää huoli, että kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä on kunnollinen liikuntaan tarkoitettu sisätila, päiväkodin piha-alue on riittävän suuri, jokaisessa päiväkodissa on liikuntaan tarvittava perusvälineistö, ja sen uusimiseen on varattu budjetissa rahaa joka vuosi. 

Huolehtikaa, että kunnan varhaiskasvatushenkilöstön oikeus säännölliseen jokavuotiseen täydennyskoulutukseen toteutuu myös liikuntakoulutuksen osalta.